30. maaliskuuta 2019

Hyödyttömät ihmiset


Aivot pysyvät virkeinä ja toimintakuntoisina kun niitä käyttää. Aivot kehittyvät kuten lihaksetkin, treenaamalla. Aivot kehittävät yhä uusia synapseja sen mukaan, kun niitä tarvitaan. Esimerkiksi aivohalvauksen tai onnettomuuden seurauksena tuhoutuneiden synapsien kiertämiseen aivot pystyvät kehittämään kiertoteitä ja uusia yhteyksiä kuntoutuksen tuloksena.

Ihmisen kehittäessä tietokonetta, joka kykenisi samanlaiseen ajatteluun kuin hän itse, mallina käytetään aivojen rakennetta. Syväoppimisessa käytetään kerroksittain olevia neuroverkkoja, joissa virtuaaliset neuronit jäljittelevät luonnollisten neuronien toimintaa, joskin melko pelkistetyst

Kulisseissa siivotaan


Tekoälyä käytetään ja tullaan yhä kiihtyvällä tahdilla
käyttämään helpottamaan ihmisten elämää ja tekemään rutiinipäätöksiä ihmisten
puolesta. Tämä on tekoälylle jo melko helppoa. Se kerää ihmisten
käyttäytymisestä valtavan määrän dataa ja prosessoi sitä huikean nopeasti ja
tehokkaasti. Lopputuloksena se pystyy tarjoamaan käyttäjälleen juuri sitä mitä
käyttäjä haluaa ja tarvitsee. Sosiaalinen media on tästä hyvä esimerkki.
Algoritmit määrittelevät kenen päivitykset näkyvät useimmiten uutisfeedissäsi. Ethän
kuvitellut näkeväsi Facebookin uutisissa kaikkien ystäviesi päivityksiä
tasapuolisesti?

Sitä mukaa kun tekoäly ottaa enemmän ja enemmän roolia
tiedon käsittelyssä, ihmisaivot tekevät sitä vähemmän. Luonnolla on tapana
pikkuhiljaa karsia joutaviksi havaitsemiaan osasia ja käytön puutteessa
synapsit kuihtuvat. Vähän samaan tapaan kuin pikkuvarvas.

Työelämässä robotit ja tekoäly ottavat hoitaakseen ruohonjuuritason perustehtäviä, mutta samalla se kaventaa ihmisten omaa osaamista.  Riskinä on, että ajan mittaan tärkeää tietotaitoa pääsee häviämään kokonaan.

Teknologian kehityksestä ja informaatioähkystä haittavaikutuksineen on puhuttu ainakin pari vuosikymmentä. Ihminen on luonnostaan aina ollut hyvin utelias laji, mikä osaltaan varmasti selittää aivojemme kehittymisen ylivertaisiksi muihin lajeihin nähden. Myös ihmisen fyysinen heikkous muihin lajeihin nähden on varmasti vaikuttanut aivojen ylikehittymiseen. Katoaako ihmisen uteliaisuus, jos se ei enää ole eloonjäämistaistelun ase? 

Tilaa kasvaa

Uskon ja toivon, että tekoälyn ottaessaan harteilleen
rutiinityötä ja siivotessaan epärelevanttia datavirtaa, ihmisaivoille jää
enemmän kapasiteettia toteuttaa uteliasta luonnettaan. Työelämässä työntekijät
pystyvät keskittymään ydinosaamiseensa ja kehittämään ammattitaitoaan, kun aika
ei kulu rutiininomaiseen työhön. Palkanlaskijat pystyvät keskittymään omaan osaamiseensa
ja tarjoamaan asiantuntijuuttaan palkkahallinnossa ja kirjanpitäjän olemaan tehokkaammin
yrityksen päätöksenteossa tukena. Hoitohenkilöstö pystyy keskittymään ihmisen
hoitamiseen. Vaikutukset ulottuvat lähes joka alalle ja koko yhteiskuntaan.

Ehkä lopulta kaiken aivojumpan tuloksena ihmiskunta kykenee
yhä uusiin saavutuksiin ja lopulta löytää keinot elää maapallolla tuhomatta
sitä. Ihmiskunta kehittyy pakon edessä ja nyt alkaa olla jo korkea aika suuriin
muutoksiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Johtamista, kehitystä ja johtamisen kehitystä

Tämä teksti on nanoCEO-kurssiin liittyvä tehtävä ja siten mahdollisesti poikkeaa blogin muusta sisällöstä. Mitään ei voida onnistunees...