Ota sosiaalinen media haltuun ja tee lisää myyntiä!

 

Tärkein asia markkinoinnissa on tietää kenelle tuotat sisältöä, joten opettele tuntemaan asiakkaasi.  

1.      Määrittele kohderyhmä. Tutki asiakkaiden ostokäyttäytymistä, somen julkaisuja, kotisivujen kävijätietoja ja yrityksen strategiaa.

2.      Valitse kohderyhmän kannalta relevantit kanavat. Ole siellä missä asiakkaasikin ovat.

3.      Määrittele tavoitteet. Hanki näkyvyyttä, sitouta kävijät seuraajiksi ja lopulta tee lisää myyntiä.

4.      Tuota sisältöä, joka kiinnostaa kävijöitä.

 

Markkinoinnin pääasialliset tarkoitukset yrityksestä riippumatta ovat näkyvyyden kasvattaminen, työnantajamielikuvan ja imagon rakentaminen sekä tietysti se myynnin lisääminen. Markkinoinnin voidaan ajatella jakaantuvan perinteiseen markkinointiin sekä digitaaliseen markkinointiin. Yrityksen on tärkeää ymmärtää näiden eri markkinointitapojen erot, vaikka parhaat tulokset markkinoinnissa saavutetaankin usein käyttämällä näitä tapoja limittäin.

 

Perinteinen ja digitaalinen markkinointi

Perinteiseksi markkinoinniksi luokitellaan kaikki se markkinointitoiminta, jota tehtiin ennen internetin invaasiota kuluttajamarkkinoille. Toisin sanoen printtimedia, televisio ja radiomainonta sekä erilaiset tapahtumat ja puhelinmyynti.

Digitaalista markkinointia taas on sosiaalinen media, googlemainonta ja vaikuttajamarkkinointi sekä ylipäätään kaikki se markkinointi, joka tapahtuu digitaalisilla alustoilla verkossa.

Perinteisessä markkinoinnissa tehoa mitataan esimerkiksi kivijalkakaupan kävijämäärillä. Printtimainoksen vaikuttavuutta on käytännössä mahdoton mitata luotettavasti, mutta tiettyjä korrelaatioita voidaan mitata tarkkailemalla esimerkiksi yhteydenottoja kampanjan aikana verrattuna keskimäärään. Huomaa erottaa toisistaan silti korreaatio ja kausaalisuhteet. Se, että asioilla on yhteys ei välttämättä tarkoita, että toinen asia aiheuttaa toisen. 

Digitaalisessa markkinoinnissa on mahdollista seurata tarkasti markkinoinnin vaikuttavuutta, seurata kävijöiden toimenpiteitä kotisivuilla ja sosiaalisen median alustoilla sekä myös liikennettä näiden välillä.

Kuten niin monessa muussakin asiassa, parhaaseen lopputulokseen päästään ns. hybridistrategialla. Käyttämällä markkinointistrategiassaan tehokkaasti hyväkseen työkaluja sekä perinteisestä markkinoinnista, että digitaalisesta markkinoinnista voi yritys saavuttaa parhaat mahdolliset tulokset.

 

Some-kanavan valinta

Vaikka kaiken toiminnan lopullinen tarkoitus onkin yrityksessä saada tuote tai palvelu myydyksi, ei suoran myyntiehdotuksen tekeminen suoraan ns. kylmälle asiakkaalle ole yleensä kovin tehokasta.

Markkinointi alkaa määrittelemällä kohderyhmä. Tähän vaiheeseen kannattaa paneutua huolellisesti. Mieti keitä ovat nykyiset asiakkaasi, keitä haluat asiakkaiksi ja tutki tarkkaan kotisivujesi ja mahdollisten some-sivustojesi kävijät. 

Kohderyhmällä on vaikutusta siihen, mihin some-kanavaan kannattaa panostaa ja millaista sisältöä tuottaa.

Usein Facebook on yrityksen tärkein some-kanava, sillä Facebookilla on eniten käyttäjiä, kun verrataan kaikkia ikäryhmiä kokonaisuudessaan. Facebookissa on myös hyvät työkalut markkinoinnin seurantaan ja raportointiin. 

Facebookin pariksi on melko luontevaa valita Instagram. Sen käyttäjämäärät ovat myös hyvin suuret ja se on yhteydessä Facebookiin, joten tilit voi linkittää keskenään ja samalla pystyy päivittämään molemmat kanavat näppärästi. Etenkin yritykselle, jonka tuotteet ovat visuaalisia, Instagram on luonnollinen valinta. Kuitenkin myös mm. asiantuntijayritykset voivat hyötyä Instagramista. Parhaimman huomion saavat kuvat, joissa esiintyy ihmisten kasvoja ja ihmiset myös lukevat mieluiten ihmisistä.

Muiden kanavien suhteen valinta kannattaa tehdä kohderyhmän mukaan. Etenkin B2B toiminnassa LinkedIn on tärkeä kanava. Sieltä tavoittaa oikeat ihmiset ja pystyy samalla sekä luomaan ammatillista verkostoa, että asiantuntijabrändiä. LinkedIn myös vaatii käyttäjältään enemmän ja verkostoituminen vaatii aktiivisuutta. LinkedInissä ei myöskään toimi linkitykset Facebookin kanssa eikä pelkkä jatkopostaus saa näkyvyyttä ilman omaa sisältöä. LinkedIn pyrkii vahvasti ohjaamaan käyttäjiään luomaan uutta, tuoretta sisältöä ja tämä kannattaa muistaa postauksia tehdessä.

Youtube ja videot ovat kasvattaneet suosiotaan vuosi vuodelta ja se on erityisesti nuoremman sukupolven keskuudessa käytetyin sosiaalisen median kanava. Samalla kun videoiden suosio on lisääntynyt, niiden pituus on lyhentynyt. Tiivistämisen taito pääsee oikeuksiinsa, kun aikaa oleellisen asian esiintuomiseen on 10-15 sekuntia.

 

Tavoitteet ja keinot sisällöntuotannossa

Kun on valittu 1-3 tärkeintä some-kanavaa on aika keskittyä sisältöön. Ensimmäinen tarkoitus postauksella on tuoda yritys ja sen tarjoama hyödyke ihmisten tietoisuuteen. Huomattavaa somessa on, että ihmiset tulevat sinne viihtymään. Ellet tarjoa kävijöille viihdyttävää tai muutoin mielenkiintoista sisältöä, ei julkaisuista ole mitään hyötyä. Teksti voi olla rakenteellisesti kuinka hyvää tahansa, mutta jos kukaan ei kiinnostu lukemaan sitä, ei se hyödytä ketään. Julkaisun alussa tulee olla aina jotain asiakasta kiinnostavaa.

Tässä kohdassa palataan kohderyhmän määrittelyyn. Asetu seuraajasi asemaan ja elämään. Mieti mitä hän haluaa ja mistä hän on kiinnostunut. Se ei välttämättä ole lainkaan sitä, mistä sinä olet kiinnostunut. Pyri löytämään asiallesi sellainen tulokulma, että pystyt tuomaan viestisi esiin lukijaa kiinnostavalla tavalla. 

Kun on valittu kanavat ja tuotetaan kiinnostavaa sisältöä, voidaan lähteä ohjaamaan lukijoita kohti haluttua toimintoa. Haluttu toiminto saattaa vaihdella, mutta usein se on esimerkiksi yhteydenotto tai klikkaus yrityksen kotisivuille tai muulle laskeutumissivulle.

Kohdennetulle yleisölle suunnattua mielenkiintoista sisältöä kannattaa mainostaa eikä sen mainostaminen edes vaadi suuria investointeja. Kotisivuille voi myös asentaa Facebook-pikseliksi kutsuttu seurantakoodi, jolla voidaan seurata sivustolla kävijöitä ja uudelleenkohdentaa markkinointia Facebookissa heille, jotka ovat olleet yrityksen sivuista kiinnostuneita. 

Ja tarina jatkuu..?

Sosiaalisen median markkinoinnin voittokulku lähtee näistä ensimmäisistä perusaskelista, mutta voittoisa matka edellyttää töppösen laittamista toisen eteen yhä uudelleen. Ei riitä, että luot sisältöä kanavillesi nyt. Toiminnan täytyy olla suunnitelmallista ja tavoitteellista, jotta edistystä voi tapahtua. Rakenna itsellesi aikataulutus ja alustava sisältösuunnitelma. Julkaise säännöllisesti suunnitelman mukaan, älä vain silloin kun tuntuu siltä. Seuraa julkaisujen vaikutusta, kehitä toimintaasi ja tee rohkeasti tarvittavat korjausliikkeet. Et voi kehittyä ellet tee muutoksia.

Valitsemalla aina saman reitin, päätyy aina samaan paikkaan.

 

 

Teknologian törmäys kielimuuriin

Teknologian ja tekoälyn sovelluksia kehitetään täydellä teholla tuotannon avuksi, tueksi ja tehostamiseksi.
Samaan aikaan tuotannossa työskennellään selkä märkänä tuotantotavoitteiden saavuttamiseksi. Päivät pitenevät ja ympärillä vellovassa muutoksessa  epävarmuus lisääntyy. Vaikka tieto lisää tuskaa niin tietämättömyys on myrkkyä mielelle.

Vihdoin kuukausien uurastuksen jälkeen tekoälyavusteinen vimpain saadaan siihen vaiheeseen, että sitä päästään vaiheittain siirtämään tositoimiin tuotantoon. Johtoportaassa hierotaan käsiä yhteen ja odotetaan kateprosentin kipuamista korkeuksiin. Koodari avaa kokiksen ja jää odottamaan kiitoksia hyvin tehdystä työstä. Epäilemättä tuotannosta alkaa sataa kiitollisuutta niin viisaalle johdolle kuin taitavalle koodarillekin.

Sisällisota syttyy

Kiitosten sijaan tuotanto sanoo ohjelmistoihmisten ja koko johdon olevan täysin kuutamolla tuotannon todellisuudesta ja elävän pää pilvissä. Tuotanto sanoo, ettei vimpain tule toimimaan tosielämässä eikä sitä ole kiireen keskellä kellään aika alkaa opettelemaankaan. Lopulta vimpain otetaan käyttöön tuotannon mielipiteistä huolimatta. Tuotannosta kuuluu äänekästä protestointia, tehokkuus laskee hälyyttävästi ja uusi vimpain ei säästäkään aikaa, vaan prosessit tuntuvat päinvastoin hidastuvan.

Ohjelmistopuoli pitää tuotantoa vähintään typeränä, sillä nämä käyttävät vimpainta väärin. He eivät luota siihen vaan käyttävät vanhoja menetelmiä sen rinnalla, mikä lisää sekaannuksia ja tuplaa työmäärän. Alkaa näyttää siltä, ettei vimpain todella toimikaan tosielämässä. Muutosvastarinnan kanssa taistelu alkaa muistuttaa epäilyttävästi sisällissotaa. Johto on kauhuissaan, sillä tekniikan kehitystyö on syönyt kasoittain rahaa ja tuotanto takkuaa entistä pahemmin. Kuka meni rekrytoimaan näin osaamattomat tekniikan ihmiset ja vastanhankaisen tuotantotiimin?!

Asiakkaan kielellä

Katsotaan tapahtumien kulkua hieman tarkemmin. Tässä tapahtumaketjussa tuotanto on asiakas, joka tietää kyllä tarvitsevansa apua. Se ei vain vielä tiedä tarkalleen millaista apua. Ohjelmistotiimi koodareineen valmistaa tuotteen, joka vastaa täysin asiakkaan tarpeita. Ainakin se vastaa täysin niitä tarpeita, joita johto ja tuotannon esimiehet ovat tuoneet esille. Asiakas ei kuitenkaan ole johto vaan tuotannon työntekijät ovat se lopullinen asiakas, jonka tarpeisiin olisi pitänyt vastata. Sen sijaan, että tuote olisi myyty asiakkaalle, se työnnettiin asiakkaan koneistoon kuin jakoavain hammasrattaiden väliin. Suunnilleen samalla lopputuloksella.

Ohjelmistotiimin esimies nostaa tässä kohtaa ärtyneenä kätensä ja sanoo kyllä selittäneensä moneen kertaan niin tuotannolle kuin tuotannon esimiehillekin, miten tuote toimii ja mitä sillä saavutetaan. Henkilöstölle on järjestetty tarvittavat koulutuksetkin. Tuotanto ei vain halua ymmärtää ja pitää kynsin hampain kiinni vanhoista,  tehottomista toimintatavoistaan.

Kuvitellaan, että asiakas on japanilainen ja myyjä saksalainen. Luonnollisesti kauppaa käydään joko yhteiskielellä, kuten vaikkapa englanniksi tai vaihtoehtoisesti väliin tarvitaan tulkki. Tuotannon ja tekoälysovelluksia kehittävän ohjelmistotiimin välillä on yhtä suuri kielimuurii. Erona on vain se, että välillä sanat ovat molemmille osapuolille samat, mutta ne merkitsevät toisille eri asioita. He siis luulevat toisen ymmärtävän viestin samalla tavalla. Myös asian tulkitseminen saattaa olla erilaista, koska osapuolet katsovat asiaa eri suunnista. Se mikä toisen mielestä on positiivinen seikka, saattaa toisen mielestä olla negatiivinen. Välissä on siis näkymätön kielimuuri ja toisen vasen on välillä toisen oikea. Näillä lähtökohdilla ei ole lienee ihme, että hyväkin tuote jää myymättä.

Uusia toimintatapoja ja tuotteita tuotaessa käyttöön, pitää ymmärtää tulevat käyttäjät sisäisinä asiakkaina. Hyvin harva tuote myy itse itsensä, vaikka se olisi miten hyvä ja tarpeellinen. Se pitää myydä ja on tärkeää huolehtia, että myyntineuvotteluissa osapuolien tiimeistä on neuvottelemassa samaa kieltä puhuvat ihmiset. Tuotteen myynti loppukäyttäjälle lähtee jo tarvekartoituksesta ja asiakas kannattaa pitää tiiviisti mukana koko tuotekehitysvaiheen. Näin saadaan tarve ja ratkaisu kohtaamaan saumattomasti ja uuden tuotteen käyttöönotto käy sujuvasti.