Etätyöt työhyvinvoinnin työkaluna

 

Etätyöt ja työhyvinvointi

Asiantuntijatyössä ja etenkin tietotyössä etätyöt ovat olleet monessa organisaatiossa tuttu työskentelytapa jo pitkään. Vasta 2020 Suomeenkin rantautunut koronapandemia toi etätyön lähes kaikille aloille. Meillä Suomessa oli jo valmiiksi melko hyvät valmiudet tähän ja operaattorit ja palvelujentarjoajat vastasivat kasvaneeseen kysyntään hyvin nopeasti.

Työperäinen stressi on viimeisen vuosikymmenen aikana lisääntynyt niin hurjasti, että sitä on sanottu jo jopa kansanterveyssairaudeksi. Haitalliselle stressille on määritelty lukuisia eri riskitekijöitä, mutta usein mainittuja ovat esimerkiksi kokemus siitä, että omaan työhön ei pysty vaikuttamaan, ajanhallintaan liittyvät vaikeudet ja esimerkiksi rauhattomuus työpaikalla. Myös työn ja perhe-elämän yhdistäminen koetaan usein haastavaksi erityisesti naisten keskuudessa, mutta myös miesten.

Etätyö parantaa työhyvinvointia

Työterveyslaitoksen toteuttaman Miten suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan etätyön lisääntyminen on kasvattanut etenkin perheellisten kokemusta työn imusta ja tuonut työhön positiivista virettä.

Etätyö vaikuttaa positiivisella tavalla juuri niihin seikkoihin, jotka altistavat työperäiselle stressille. Etätyö antaa aivan uudella tavalla mahdollisuuden suunnitella omaa ajankäyttöä, nivoa yhteen työn ja perheen vaatimuksia juuri itselle sopivalla tavalla ja antaa usein etenkin tietotyössä tarvittavaa keskittymisrauhaa.

Etätyössä on kuitenkin omat erityisvaatimuksensa niin työnjohdolle kuin työntekijöillekin. Erityisesti etätyölle tyypillinen sosiaalisten kontaktien puute ja työyhteisöiden yhteisöllisyys koetaan usein haastaviksi. Ajanhallinnalliset ongelmat ja ergonomia voivat myös heikentää työhyvinvointia pidemmällä aikavälillä, mikäli niitä ei saada ratkaistuksi. Paljon on työntekijän oman itseohjautuvuuden varassa, sillä etätöissä esimiehen on vaikeampia havaita hitaasti kehittyviä ongelmia.

Työntekijän kannalta etätyön haasteet ovat suhteellisen helposti ratkaistavissa, mikäli ne koetaan ratkaisua vaativiksi. Sosiaaliset kontaktitkin ovat pohjimmiltaan jokaisen omalla vastuulla eikä kukaan ulkopuolelta voi määrittää mikä määrä kontakteja kenellekin on tarpeeksi ja mikä määrä alkaa olla lähinnä häiriöksi.

Etätyö rasittaa esimiehiä

Vaativinta etätyö on työnantajalle ja esimiehille. Miten Suomi voi? -kyselyssä havaittiinkin esimiesten kuormituksen hieman nousseen laajamittaisen etätyösuosituksen aikana. Osittain ongelmat selittyvät sillä, että kaikkialla etätyöt eivät olleet omaehtoisia eikä niihin ollut yrityskulttuurista tarttumapintaa ja toimintamallia. Muutos oli liian nopea, jotta johtamiskulttuuri olisi ehtinyt kehitykseen mukaan.

Hybridimallin lisääntyessä ja etätyön juurtuessa osaksi organisaatioiden kulttuuria yhteisöllisyyden, viestinnän, motivoinnin ja johtamisen muovautuessa siihen sopivaksi, saadaan työntekijöiden ja työnantajien tarpeet varmasti kohtaamaan entistä paremmin.

Teknologia antaa työkaluja

Etätyötä ei voi tehdä eikä johtaa samalla tavalla kuin lähityötä, vaikka johtaminen on ollut ja tulee olemaan pääasiassa viestintää.  Siinä missä toimistolla piipahdetaan toisen työpöydän ääressä, etätyössä laitetaan pikaviesti. Tämä avaa aivan uudenlaisen tavan kommunikoida työyhteisön sisällä.

Se kuitenkin myös lisää väärinymmärryksiä, sillä ihmiset luontaisesti tulkitsevat kirjoitetun viestin negatiivisemmin kuin se on tarkoitettu. Myös vastaanottajan tulkinta viestistä jää lähettäjälle helposti pimentoon. Lisäksi helppo ja nopea viestikanava lisää viestien määrää ja ilman selkeitä pelisääntöjä viestitulva vähentää työn tehokkuutta aiheuttamalla jatkuvia keskeytyksiä ja heikentäen keskittymiskykyä.

MS Teams on kehittänyt etenkin viimeisen vuoden aikana paljon uusia ominaisuuksia, joilla pyritään helpottamaan myös näitä ongelmia. Etätyön johtajien on tärkeää tutustua yrityksensä käyttämien viestintäjärjestelmien ominaisuuksiin ja varmistaa, että tarvittavat ominaisuudet ovat työntekijöillä myös käytössä.

Pikku vinkkinä: Kommunikointia ei kannata jättää pelkän tekstin varaan vaan käyttää kameraa aina kun se on mahdollista. Aina se ei ole ja joskus se saattaa jopa häiritä, mutta etenkin virtuaalikahvit ja oman tiimin palaverit sekä asiakaspalaverit on hyvä tehdä kameran kanssa. Siihen tottuu yhtä nopeasti kuin kasvomaskeihin.

Hyödyttömät ihmiset

Aivot pysyvät virkeinä ja toimintakuntoisina kun niitä käyttää. Aivot kehittyvät kuten lihaksetkin, treenaamalla. Aivot kehittävät yhä uusia synapseja sen mukaan, kun niitä tarvitaan. Esimerkiksi aivohalvauksen tai onnettomuuden seurauksena tuhoutuneiden synapsien kiertämiseen aivot pystyvät kehittämään kiertoteitä ja uusia yhteyksiä kuntoutuksen tuloksena.

Ihmisen kehittäessä tietokonetta, joka kykenisi samanlaiseen ajatteluun kuin hän itse, mallina käytetään aivojen rakennetta. Syväoppimisessa käytetään kerroksittain olevia neuroverkkoja, joissa virtuaaliset neuronit jäljittelevät luonnollisten neuronien toimintaa, joskin melko pelkistetyst

Kulisseissa siivotaan

Tekoälyä käytetään ja tullaan yhä kiihtyvällä tahdilla
käyttämään helpottamaan ihmisten elämää ja tekemään rutiinipäätöksiä ihmisten
puolesta. Tämä on tekoälylle jo melko helppoa. Se kerää ihmisten
käyttäytymisestä valtavan määrän dataa ja prosessoi sitä huikean nopeasti ja
tehokkaasti. Lopputuloksena se pystyy tarjoamaan käyttäjälleen juuri sitä mitä
käyttäjä haluaa ja tarvitsee. Sosiaalinen media on tästä hyvä esimerkki.
Algoritmit määrittelevät kenen päivitykset näkyvät useimmiten uutisfeedissäsi. Ethän
kuvitellut näkeväsi Facebookin uutisissa kaikkien ystäviesi päivityksiä
tasapuolisesti?

Sitä mukaa kun tekoäly ottaa enemmän ja enemmän roolia
tiedon käsittelyssä, ihmisaivot tekevät sitä vähemmän. Luonnolla on tapana
pikkuhiljaa karsia joutaviksi havaitsemiaan osasia ja käytön puutteessa
synapsit kuihtuvat. Vähän samaan tapaan kuin pikkuvarvas.

Työelämässä robotit ja tekoäly ottavat hoitaakseen ruohonjuuritason perustehtäviä, mutta samalla se kaventaa ihmisten omaa osaamista.  Riskinä on, että ajan mittaan tärkeää tietotaitoa pääsee häviämään kokonaan.

Teknologian kehityksestä ja informaatioähkystä haittavaikutuksineen on puhuttu ainakin pari vuosikymmentä. Ihminen on luonnostaan aina ollut hyvin utelias laji, mikä osaltaan varmasti selittää aivojemme kehittymisen ylivertaisiksi muihin lajeihin nähden. Myös ihmisen fyysinen heikkous muihin lajeihin nähden on varmasti vaikuttanut aivojen ylikehittymiseen. Katoaako ihmisen uteliaisuus, jos se ei enää ole eloonjäämistaistelun ase? 

Tilaa kasvaa

Uskon ja toivon, että tekoälyn ottaessaan harteilleen
rutiinityötä ja siivotessaan epärelevanttia datavirtaa, ihmisaivoille jää
enemmän kapasiteettia toteuttaa uteliasta luonnettaan. Työelämässä työntekijät
pystyvät keskittymään ydinosaamiseensa ja kehittämään ammattitaitoaan, kun aika
ei kulu rutiininomaiseen työhön. Palkanlaskijat pystyvät keskittymään omaan osaamiseensa
ja tarjoamaan asiantuntijuuttaan palkkahallinnossa ja kirjanpitäjän olemaan tehokkaammin
yrityksen päätöksenteossa tukena. Hoitohenkilöstö pystyy keskittymään ihmisen
hoitamiseen. Vaikutukset ulottuvat lähes joka alalle ja koko yhteiskuntaan.

Ehkä lopulta kaiken aivojumpan tuloksena ihmiskunta kykenee
yhä uusiin saavutuksiin ja lopulta löytää keinot elää maapallolla tuhomatta
sitä. Ihmiskunta kehittyy pakon edessä ja nyt alkaa olla jo korkea aika suuriin
muutoksiin.