12. toukokuuta 2019

Teknologian törmäys kielimuuriin


Teknologian ja tekoälyn sovelluksia kehitetään täydellä teholla tuotannon avuksi, tueksi ja tehostamiseksi.
Samaan aikaan tuotannossa työskennellään selkä märkänä tuotantotavoitteiden saavuttamiseksi. Päivät pitenevät ja ympärillä vellovassa muutoksessa  epävarmuus lisääntyy. Vaikka tieto lisää tuskaa niin tietämättömyys on myrkkyä mielelle.

Vihdoin kuukausien uurastuksen jälkeen tekoälyavusteinen vimpain saadaan siihen vaiheeseen, että sitä päästään vaiheittain siirtämään tositoimiin tuotantoon. Johtoportaassa hierotaan käsiä yhteen ja odotetaan kateprosentin kipuamista korkeuksiin. Koodari avaa kokiksen ja jää odottamaan kiitoksia hyvin tehdystä työstä. Epäilemättä tuotannosta alkaa sataa kiitollisuutta niin viisaalle johdolle kuin taitavalle koodarillekin.

Sisällisota syttyy


Kiitosten sijaan tuotanto sanoo ohjelmistoihmisten ja koko johdon olevan täysin kuutamolla tuotannon todellisuudesta ja elävän pää pilvissä. Tuotanto sanoo, ettei vimpain tule toimimaan tosielämässä eikä sitä ole kiireen keskellä kellään aika alkaa opettelemaankaan. Lopulta vimpain otetaan käyttöön tuotannon mielipiteistä huolimatta. Tuotannosta kuuluu äänekästä protestointia, tehokkuus laskee hälyyttävästi ja uusi vimpain ei säästäkään aikaa, vaan prosessit tuntuvat päinvastoin hidastuvan.

Ohjelmistopuoli pitää tuotantoa vähintään typeränä, sillä nämä käyttävät vimpainta väärin. He eivät luota siihen vaan käyttävät vanhoja menetelmiä sen rinnalla, mikä lisää sekaannuksia ja tuplaa työmäärän. Alkaa näyttää siltä, ettei vimpain todella toimikaan tosielämässä. Muutosvastarinnan kanssa taistelu alkaa muistuttaa epäilyttävästi sisällissotaa. Johto on kauhuissaan, sillä tekniikan kehitystyö on syönyt kasoittain rahaa ja tuotanto takkuaa entistä pahemmin. Kuka meni rekrytoimaan näin osaamattomat tekniikan ihmiset ja vastanhankaisen tuotantotiimin?!

Asiakkaan kielellä

Katsotaan tapahtumien kulkua hieman tarkemmin. Tässä tapahtumaketjussa tuotanto on asiakas, joka tietää kyllä tarvitsevansa apua. Se ei vain vielä tiedä tarkalleen millaista apua. Ohjelmistotiimi koodareineen valmistaa tuotteen, joka vastaa täysin asiakkaan tarpeita. Ainakin se vastaa täysin niitä tarpeita, joita johto ja tuotannon esimiehet ovat tuoneet esille. Asiakas ei kuitenkaan ole johto vaan tuotannon työntekijät ovat se lopullinen asiakas, jonka tarpeisiin olisi pitänyt vastata. Sen sijaan, että tuote olisi myyty asiakkaalle, se työnnettiin asiakkaan koneistoon kuin jakoavain hammasrattaiden väliin. Suunnilleen samalla lopputuloksella.

Ohjelmistotiimin esimies nostaa tässä kohtaa ärtyneenä kätensä ja sanoo kyllä selittäneensä moneen kertaan niin tuotannolle kuin tuotannon esimiehillekin, miten tuote toimii ja mitä sillä saavutetaan. Henkilöstölle on järjestetty tarvittavat koulutuksetkin. Tuotanto ei vain halua ymmärtää ja pitää kynsin hampain kiinni vanhoista,  tehottomista toimintatavoistaan.

Kuvitellaan, että asiakas on japanilainen ja myyjä saksalainen. Luonnollisesti kauppaa käydään joko yhteiskielellä, kuten vaikkapa englanniksi tai vaihtoehtoisesti väliin tarvitaan tulkki. Tuotannon ja tekoälysovelluksia kehittävän ohjelmistotiimin välillä on yhtä suuri kielimuurii. Erona on vain se, että välillä sanat ovat molemmille osapuolille samat, mutta ne merkitsevät toisille eri asioita. He siis luulevat toisen ymmärtävän viestin samalla tavalla. Myös asian tulkitseminen saattaa olla erilaista, koska osapuolet katsovat asiaa eri suunnista. Se mikä toisen mielestä on positiivinen seikka, saattaa toisen mielestä olla negatiivinen. Välissä on siis näkymätön kielimuuri ja toisen vasen on välillä toisen oikea. Näillä lähtökohdilla ei ole lienee ihme, että hyväkin tuote jää myymättä.

Uusia toimintatapoja ja tuotteita tuotaessa käyttöön, pitää ymmärtää tulevat käyttäjät sisäisinä asiakkaina. Hyvin harva tuote myy itse itsensä, vaikka se olisi miten hyvä ja tarpeellinen. Se pitää myydä ja on tärkeää huolehtia, että myyntineuvotteluissa osapuolien tiimeistä on neuvottelemassa samaa kieltä puhuvat ihmiset. Tuotteen myynti loppukäyttäjälle lähtee jo tarvekartoituksesta ja asiakas kannattaa pitää tiiviisti mukana koko tuotekehitysvaiheen. Näin saadaan tarve ja ratkaisu kohtaamaan saumattomasti ja uuden tuotteen käyttöönotto käy sujuvasti.

Etätyöt työhyvinvoinnin työkaluna

  Etätyöt ja työhyvinvointi Asiantuntijatyössä ja etenkin tietotyössä etätyöt ovat olleet monessa organisaatiossa tuttu työskentelytapa jo...